Tämä ylläri oli jotenkin matkustanut postilaatikkooni. Kiitos, SNY!
Annetaan puikkojen heilua!
25. marraskuuta 2012
Kiitos yllätyksestä, SNY!
Moikkasta lukijat!
Tämä ylläri oli jotenkin matkustanut postilaatikkooni. Kiitos, SNY!
Annetaan puikkojen heilua!
Tämä ylläri oli jotenkin matkustanut postilaatikkooni. Kiitos, SNY!
Annetaan puikkojen heilua!
23. marraskuuta 2012
Salainen projekti tekeillä
Moikkasta lukijat!
En taaskaan voi kertoa, mitä on puikoilla. Se kun on huippusalaista. Kiitos kuitenkin pienestä yllätyksestä Iisalmen suuntaan. Vihje: kukka. Toivottavasti salainen projektini onnistuu. Minä totisesti toivon, että se onnistuu!
Annetaan puikkojen heilua!
En taaskaan voi kertoa, mitä on puikoilla. Se kun on huippusalaista. Kiitos kuitenkin pienestä yllätyksestä Iisalmen suuntaan. Vihje: kukka. Toivottavasti salainen projektini onnistuu. Minä totisesti toivon, että se onnistuu!
Annetaan puikkojen heilua!
19. marraskuuta 2012
Mielenkiintoisia tietoja
Moikkasta lukijat!
Laskeskelin tuossa vähän amerikkalaisittain, ja minulle selvisi, että langat, jotka ovat meidän maailmassamme tiheyksiltään 18 s = 10 cm ja 22 s = 10 cm ovat amerikkalaisittain ilmaistuna Aran weight ja DK weight. Luulisin tosin, että DK - termiä käytetään enemmän Briteissä kuin Amerikassa. Mutta olen tainnut nähdä Amerikan ihmistenkin käyttävän sitä. Heidän systeeminsä tuntuu todella oudolta. En varmaan koskaan totu siihen, minä kun olen tottunut arvioimaan tiheyden perusteella, tiheyden ja puikkokoon. Ja puikkokokokin on Amerikassa ja Briteissä jotain ihan muuta kuin meillä. Se on sellainen soppa, että minä en ala sitä tässä nyt selvittää, mutta netissä onneksi on muunnostaulukot, niin että pysyy perässä, jos haluaa neuloa brittiläisittäin tai amerikkalaisittain.
Annetaan puikkojen heilua!
Laskeskelin tuossa vähän amerikkalaisittain, ja minulle selvisi, että langat, jotka ovat meidän maailmassamme tiheyksiltään 18 s = 10 cm ja 22 s = 10 cm ovat amerikkalaisittain ilmaistuna Aran weight ja DK weight. Luulisin tosin, että DK - termiä käytetään enemmän Briteissä kuin Amerikassa. Mutta olen tainnut nähdä Amerikan ihmistenkin käyttävän sitä. Heidän systeeminsä tuntuu todella oudolta. En varmaan koskaan totu siihen, minä kun olen tottunut arvioimaan tiheyden perusteella, tiheyden ja puikkokoon. Ja puikkokokokin on Amerikassa ja Briteissä jotain ihan muuta kuin meillä. Se on sellainen soppa, että minä en ala sitä tässä nyt selvittää, mutta netissä onneksi on muunnostaulukot, niin että pysyy perässä, jos haluaa neuloa brittiläisittäin tai amerikkalaisittain.
Annetaan puikkojen heilua!
6. marraskuuta 2012
Kiitos paketista ja varoituksesta, SNY!
Moikkasta lukijat!
Tänään olin sen verran aamuvirkku, että lähdin hakemaan paketin postista heti, kun posti vain sallisi. Ja nyt se paketti on jo minulla. Sisällöstä en voi vielä sanoa mitään. Ai miten niin? SNYni oli ovela ja kietoi kaiken lankakerään, niin että minun on ensin kerittävä se kerä uudestaan, ennen kuin voin sanoa mitään paketin sisällöstä. Yhdestä asiasta haluan kuitenkin kiittää SNYtäni, nimittäin siitä varoituksesta, jonka annoit. Kiitos siitä. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta arvostan sitä, että varoitit minua siitä myrkyllisestä herkusta. Kananmuna kun on minulle myrkkyä. Pidän varmasti sormeni siitä irti, turha pelätä että koskisinkaan siihen. Pitäisiköhän se peräti toimittaa tuonne toiseen kaupunginosaan? Siellä kun asuu eräs, jota ei allergia vaivaa. En kyllä jaksa lähteä tänään, se on selvää se, mutta nyt pitää mennä jatkamaan tuota langan kerimistä, että selviää, mitä kaikkea sinne kerään on piilotettu.
# # # (langan kerimisen jälkeen)# # #
Voi pojat! SNY taitaa olla oikea ajatustenlukija! Tai sitten hän on ihan rehellisesti vakoillut minua Ravelryssä tai jossain, vaikken ole kertonut edes nikkiäni hänelle. Tai mistä minä tiedän, onko SNYni itsekin siellä, vain jollain toisella nikillä kuin täällä. Mutta asiaan.
Teetä tuli vallan hirmuisesti, ja makeaa samoin. Kiitos niistä. Kiitos hirmuisesti! Ihan totta. Ja se sallittu marmeladi, sen minä pistän talteen varmasti. Mutta yksi kysymys minua jäi askarruttamaan. Nimittäin se sellainen tiikerinkuvalla varustettu systeemi. Mikä ihme se on? Minä en tajua siitä muuta kuin sen, että ruokaa se ei ole. Onko se tarkoitettu langan vahaamiseen vai mihin? Olen niin pihalla kuin olla ja voi. Niin, ja kiitos siitä pienestä kivibulldogista myös! Sellaiset koirat ovat tervetulleita tänne, kas kun minä en elävää voi ottaa, kun keuhkot hermostuvat heti.
Joo, ja jos sitä laittaisi kuvankin. Kyllä SNY nyt hemmotteli minut niin pilalle, että oksat pois!
Annetaan puikkojen heilua!
Tänään olin sen verran aamuvirkku, että lähdin hakemaan paketin postista heti, kun posti vain sallisi. Ja nyt se paketti on jo minulla. Sisällöstä en voi vielä sanoa mitään. Ai miten niin? SNYni oli ovela ja kietoi kaiken lankakerään, niin että minun on ensin kerittävä se kerä uudestaan, ennen kuin voin sanoa mitään paketin sisällöstä. Yhdestä asiasta haluan kuitenkin kiittää SNYtäni, nimittäin siitä varoituksesta, jonka annoit. Kiitos siitä. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta arvostan sitä, että varoitit minua siitä myrkyllisestä herkusta. Kananmuna kun on minulle myrkkyä. Pidän varmasti sormeni siitä irti, turha pelätä että koskisinkaan siihen. Pitäisiköhän se peräti toimittaa tuonne toiseen kaupunginosaan? Siellä kun asuu eräs, jota ei allergia vaivaa. En kyllä jaksa lähteä tänään, se on selvää se, mutta nyt pitää mennä jatkamaan tuota langan kerimistä, että selviää, mitä kaikkea sinne kerään on piilotettu.
# # # (langan kerimisen jälkeen)# # #
Voi pojat! SNY taitaa olla oikea ajatustenlukija! Tai sitten hän on ihan rehellisesti vakoillut minua Ravelryssä tai jossain, vaikken ole kertonut edes nikkiäni hänelle. Tai mistä minä tiedän, onko SNYni itsekin siellä, vain jollain toisella nikillä kuin täällä. Mutta asiaan.
Teetä tuli vallan hirmuisesti, ja makeaa samoin. Kiitos niistä. Kiitos hirmuisesti! Ihan totta. Ja se sallittu marmeladi, sen minä pistän talteen varmasti. Mutta yksi kysymys minua jäi askarruttamaan. Nimittäin se sellainen tiikerinkuvalla varustettu systeemi. Mikä ihme se on? Minä en tajua siitä muuta kuin sen, että ruokaa se ei ole. Onko se tarkoitettu langan vahaamiseen vai mihin? Olen niin pihalla kuin olla ja voi. Niin, ja kiitos siitä pienestä kivibulldogista myös! Sellaiset koirat ovat tervetulleita tänne, kas kun minä en elävää voi ottaa, kun keuhkot hermostuvat heti.
Joo, ja jos sitä laittaisi kuvankin. Kyllä SNY nyt hemmotteli minut niin pilalle, että oksat pois!
Annetaan puikkojen heilua!
2. marraskuuta 2012
Liukasta
Moikkasta lukijat!
Nyt täällä on niin liukasta, että oksat pois ja puoli latvaa poikki. Ulkona pitää liikkua varoen ja ajan kanssa. SNY, et kai sinä vaan ole Kaheleissa? Tuli vaan mieleen, kun sovin yhden Ravelryn ihmisen kanssa vähän käsityöasioiden postituksista, ja sitten tulin tänne, ja sinä pölähdät kertomaan paketista. Ajoitus ainakin täsmäisi. Mutta en minä ala urkkia, turha luullakaan että alkaisin. Mutta jos nyt kolme eri ihmistä lähettää minulle villaa (ja kenties värttinän), niin minä sekoan, hyvässä mielessä. Kiitos jo etukäteen, SNY! Olet tosi kiltti. Ja anteeksi se hirveä riehuminen. Minä vaan joskus turhaudun niin, että tekisi mieli repiä hiuksiaan. Tuo Ravelryssa touhuaminen onneksi antaa mielelle jonkin sortin lepoa, niin että ehtii miettiä sitä pakettia, jonka itse kasaa ja lähettää.
Annetaan puikkojen heilua!
Nyt täällä on niin liukasta, että oksat pois ja puoli latvaa poikki. Ulkona pitää liikkua varoen ja ajan kanssa. SNY, et kai sinä vaan ole Kaheleissa? Tuli vaan mieleen, kun sovin yhden Ravelryn ihmisen kanssa vähän käsityöasioiden postituksista, ja sitten tulin tänne, ja sinä pölähdät kertomaan paketista. Ajoitus ainakin täsmäisi. Mutta en minä ala urkkia, turha luullakaan että alkaisin. Mutta jos nyt kolme eri ihmistä lähettää minulle villaa (ja kenties värttinän), niin minä sekoan, hyvässä mielessä. Kiitos jo etukäteen, SNY! Olet tosi kiltti. Ja anteeksi se hirveä riehuminen. Minä vaan joskus turhaudun niin, että tekisi mieli repiä hiuksiaan. Tuo Ravelryssa touhuaminen onneksi antaa mielelle jonkin sortin lepoa, niin että ehtii miettiä sitä pakettia, jonka itse kasaa ja lähettää.
Annetaan puikkojen heilua!
26. lokakuuta 2012
Tuli talvi, halla
Moikkasta lukijat!
Tänne tuli talvi kertarysäyksellä! Kun tänä aamuna heräsin, maa oli aivan valkoinen. Lunta joka puolella! Montako senttiä lie tullut yön aikana? Minä en sitä tiedä, mutta sen tiedän, että nyt on lunta. Ihan rehellistä lunta.
Annetaan puikkojen heilua!
Tänne tuli talvi kertarysäyksellä! Kun tänä aamuna heräsin, maa oli aivan valkoinen. Lunta joka puolella! Montako senttiä lie tullut yön aikana? Minä en sitä tiedä, mutta sen tiedän, että nyt on lunta. Ihan rehellistä lunta.
Annetaan puikkojen heilua!
23. lokakuuta 2012
Tää on sekopäistä
Moikkasta lukijat!
Kaikki, jotka mut oikeesti tuntee, taatusti tietää mun olevan ihan pöhkönä kissoihin. Ikävä kyllä elävien kissojen hankinta on ehdottomasti out of question. Värttinän ja villan hankinta sen sijaan ei ole sitä. Kyllä minulla joskus jossakin värttinä oli, mutta voi myrkkyjen kevät kun muistais vaan missä! GRRRRRRRRRRRRAUH! En ala! Tahtoo kehrätä! GRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR! Villaa olisi, tai Novitan Hahtuvaistahan tuo oikeasti on, mutta kyllä se rukin torven läpi menee ihan nätisti, eikä Emilia (rukkini) sitä pahemmin sylje pois, niin että kai sitä sitten voi kehrätä. Pitää vaan muistaa repiä se tarpeeksi ohueksi, kun kehrää rukilla. Värttinällä kai menisi vähän paksumpikin sujuvasti, mutta kun se värttinä on kateissa. GRRRRRRRRR! Se oli sellainen alapainoinen värttinä, hyvin helppotekoinen ja -käyttöinen. Selvisin sen kanssa mainiosti, kun kehräsin ihan oikeaa hahtuvaa. Hahtuvainen ei varmaan ihan vastaa oikeaa hahtuvaa, sellaista, jota myydään isoilla kiekoilla. Surkeaa, kun piti sen Ylivieskan kehräämönkin lopettaa. GRRRRRAUH! Epäreilua! Harvinaisen epäreilua! TAHTOO HAHTUVAA, EDES YHDEN KIEKON!!! Tai käy kaksikin. Mutta edes yhden kun saisi, niin näkisi, onko vanha taito vielä tallessa. Rukin suhteen tuntuu olevan ja rukkikin oli yhteistyöhaluinen silloin kesällä, kun viimeksi kehräsin. Nyt alkaa tulla jo liian kylmä keli sille, että istuisin tuolla terassilla kehräämässä. Mieluummin kehräisin sisällä, mutta kun tuo rukki ei mahdu muualle kuin terassille, joten pysyköön Emilia siellä, ja minä sitten kehrään talvella värttinällä ja kertaan Emilialla, jahka saan tarpeeksi lankaa, niin että on mitä kerrata.
Annetaan puikkojen heilua!
Kaikki, jotka mut oikeesti tuntee, taatusti tietää mun olevan ihan pöhkönä kissoihin. Ikävä kyllä elävien kissojen hankinta on ehdottomasti out of question. Värttinän ja villan hankinta sen sijaan ei ole sitä. Kyllä minulla joskus jossakin värttinä oli, mutta voi myrkkyjen kevät kun muistais vaan missä! GRRRRRRRRRRRRAUH! En ala! Tahtoo kehrätä! GRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR! Villaa olisi, tai Novitan Hahtuvaistahan tuo oikeasti on, mutta kyllä se rukin torven läpi menee ihan nätisti, eikä Emilia (rukkini) sitä pahemmin sylje pois, niin että kai sitä sitten voi kehrätä. Pitää vaan muistaa repiä se tarpeeksi ohueksi, kun kehrää rukilla. Värttinällä kai menisi vähän paksumpikin sujuvasti, mutta kun se värttinä on kateissa. GRRRRRRRRR! Se oli sellainen alapainoinen värttinä, hyvin helppotekoinen ja -käyttöinen. Selvisin sen kanssa mainiosti, kun kehräsin ihan oikeaa hahtuvaa. Hahtuvainen ei varmaan ihan vastaa oikeaa hahtuvaa, sellaista, jota myydään isoilla kiekoilla. Surkeaa, kun piti sen Ylivieskan kehräämönkin lopettaa. GRRRRRAUH! Epäreilua! Harvinaisen epäreilua! TAHTOO HAHTUVAA, EDES YHDEN KIEKON!!! Tai käy kaksikin. Mutta edes yhden kun saisi, niin näkisi, onko vanha taito vielä tallessa. Rukin suhteen tuntuu olevan ja rukkikin oli yhteistyöhaluinen silloin kesällä, kun viimeksi kehräsin. Nyt alkaa tulla jo liian kylmä keli sille, että istuisin tuolla terassilla kehräämässä. Mieluummin kehräisin sisällä, mutta kun tuo rukki ei mahdu muualle kuin terassille, joten pysyköön Emilia siellä, ja minä sitten kehrään talvella värttinällä ja kertaan Emilialla, jahka saan tarpeeksi lankaa, niin että on mitä kerrata.
Annetaan puikkojen heilua!
21. lokakuuta 2012
Tunnustusko kenties?
14. lokakuuta 2012
Niin voi sittenkin tehdä!
Moikkasta lukijat!
Minä heittäydyin yksi päivä nostalgiseksi ja ajattelin, että voisipa taas kerätä käpyjä, niin kuin tein pienenä. Lapsena kaadoin kävyt vaan sellaiseen kivikon koloon, niin että kolo oli täynnä käpyjä. Nyt minulla olisi käyttöäkin niille. Nimittäin kasvivärjäyksessä. Mutta kuka sitä talvella tai syksyllä värjää lankaa? Ei yhtikäs kukaan. Mietin vain, että voisihan sitä kerätä materiaalia ja varastoida sen jonnekin, ja käyttää myöhemmin. Yhdeltä sivulta nimittäin näin, että henkilö oli käyttänyt kuusen käpyjä ja sasanut ruskeaa. Tulisikohan männynkin kävyistä ruskeaa?
Annetaan puikkojen heilua!
Minä heittäydyin yksi päivä nostalgiseksi ja ajattelin, että voisipa taas kerätä käpyjä, niin kuin tein pienenä. Lapsena kaadoin kävyt vaan sellaiseen kivikon koloon, niin että kolo oli täynnä käpyjä. Nyt minulla olisi käyttöäkin niille. Nimittäin kasvivärjäyksessä. Mutta kuka sitä talvella tai syksyllä värjää lankaa? Ei yhtikäs kukaan. Mietin vain, että voisihan sitä kerätä materiaalia ja varastoida sen jonnekin, ja käyttää myöhemmin. Yhdeltä sivulta nimittäin näin, että henkilö oli käyttänyt kuusen käpyjä ja sasanut ruskeaa. Tulisikohan männynkin kävyistä ruskeaa?
Annetaan puikkojen heilua!
12. lokakuuta 2012
On jo rauhallisempaa terveyden saralla
Moikkasta lukijat!
Terveyden saralla menee jo paremmin. Ruusutkin ovat kaikki löytäneet kotiin. Se on hyvä se. Kiitos vain hänelle, joka tietää, mitä ajan takaa. Haluaisin tehdä kaksi erilaista versiota samasta kaulahuivista, mutta kun se toinen lanka on tarkoitettu kanavatöihin ja kukkien tekemiseen siinä, niin harmittaa sitten, että tuli tuhlatuksi sekin lanka kaulaliinaan, kun sillä olisi voinut stitchata monta kukkaa. No, katsotaan nyt senkin kanavatyön kohtaloa sitten. Mutta mieli siis tekisi tehdä se kaulaliina, kun muunkaanlaista versiota ei taida pystyä tekemään. Se punaisempi, tai violetimpi, tulee naiselle, ja turkoosimpi miehelle. Niin minä sen ajattelin.
Annetaan puikkojen heilua!
Terveyden saralla menee jo paremmin. Ruusutkin ovat kaikki löytäneet kotiin. Se on hyvä se. Kiitos vain hänelle, joka tietää, mitä ajan takaa. Haluaisin tehdä kaksi erilaista versiota samasta kaulahuivista, mutta kun se toinen lanka on tarkoitettu kanavatöihin ja kukkien tekemiseen siinä, niin harmittaa sitten, että tuli tuhlatuksi sekin lanka kaulaliinaan, kun sillä olisi voinut stitchata monta kukkaa. No, katsotaan nyt senkin kanavatyön kohtaloa sitten. Mutta mieli siis tekisi tehdä se kaulaliina, kun muunkaanlaista versiota ei taida pystyä tekemään. Se punaisempi, tai violetimpi, tulee naiselle, ja turkoosimpi miehelle. Niin minä sen ajattelin.
Annetaan puikkojen heilua!
10. lokakuuta 2012
Huh, tilanne pelastettu
Moikkasta lukijat!
Ei, SNY ei lähettänyt uutta kerroslaskinta. Löysin omista kätköistäni toisen, isomman laskimen, joka sopii 5½ mm paksujen pyöröjen kanssa. Pienempi laskin on ohuemmille, metallisille pyöröille. Toivon mukaan ne ovat neljämilliset. Minua vähän pelottaa Porkkanapeiton kohtalo, mutta en ala stressata. Jos ne eivät sovi, niistä voi tehdä vaikka tyynyn. Minun pitää vaan tehdä lisää palasia, niin luotettava ystäväni voi pistää sen kasaan.
Annetaan puikkojen heilua!
Ei, SNY ei lähettänyt uutta kerroslaskinta. Löysin omista kätköistäni toisen, isomman laskimen, joka sopii 5½ mm paksujen pyöröjen kanssa. Pienempi laskin on ohuemmille, metallisille pyöröille. Toivon mukaan ne ovat neljämilliset. Minua vähän pelottaa Porkkanapeiton kohtalo, mutta en ala stressata. Jos ne eivät sovi, niistä voi tehdä vaikka tyynyn. Minun pitää vaan tehdä lisää palasia, niin luotettava ystäväni voi pistää sen kasaan.
Annetaan puikkojen heilua!
8. lokakuuta 2012
On tämä surkeaa
Moikkasta lukijat!
Juuri kun aioin testata uudenkarheita bambupuikkojani annettuani niille "tulikasteen" eli kuumavesikäsittelyn, katosi toinen kerroslaskijoistani. Surkeus! Toinen on sentään vielä tallella, mutta kun molemmat olisivat tarpeen! Porkkanapeiton teko ilman kerroslaskinta on sula mahdottomuus, ja valitsemani kassin ohjekaan ei oikein suju, jos kerroslaskinta ei ole. Surkeaa!
Annetaan puikkojen heilua!
Juuri kun aioin testata uudenkarheita bambupuikkojani annettuani niille "tulikasteen" eli kuumavesikäsittelyn, katosi toinen kerroslaskijoistani. Surkeus! Toinen on sentään vielä tallella, mutta kun molemmat olisivat tarpeen! Porkkanapeiton teko ilman kerroslaskinta on sula mahdottomuus, ja valitsemani kassin ohjekaan ei oikein suju, jos kerroslaskinta ei ole. Surkeaa!
Annetaan puikkojen heilua!
7. lokakuuta 2012
Lääkkeitä haettu
Moikkasta lukijat!
Nyt on haettu lisää lääkkeitä. Bricanyl auttaa todellakin. Kohtaukset ovat edelleen ankaria, mutta niiden välinen aika on pidentynyt. Se on hyvä merkki. Ehkä minä vielä paranen tästä. Toivoa sopii ainakin. Kiitos hirmuisesti tsempeistä! Kyllä tästä vielä noustaan. Ja todella, toivon että tämä rauhoittuu ennen kuin tulee tulipalopakkaset. Sitten se on taas yhtä takkuamista tuon hengityksen kanssa.
Annetaan puikkojen heilua!
Nyt on haettu lisää lääkkeitä. Bricanyl auttaa todellakin. Kohtaukset ovat edelleen ankaria, mutta niiden välinen aika on pidentynyt. Se on hyvä merkki. Ehkä minä vielä paranen tästä. Toivoa sopii ainakin. Kiitos hirmuisesti tsempeistä! Kyllä tästä vielä noustaan. Ja todella, toivon että tämä rauhoittuu ennen kuin tulee tulipalopakkaset. Sitten se on taas yhtä takkuamista tuon hengityksen kanssa.
Annetaan puikkojen heilua!
4. lokakuuta 2012
Hieno paketti
Moikkasta lukijat!
Kiitos SNYlle vielä. Nyt ajatukset ovat kuin tervaa, kun paha kohtaus on yrittänyt päälle jo viikon. Olen aina lyönyt sen takaisin. Toivottavasti saan lääkkeitä lisää pian, että tuo elimistö rauhoittuisi. Tällaista tämä astmaatikon elämä joskus on. Takkua takun perään, eikä toivoakaan siitä, että tilanne joskus helpottaisi. Paketti kyllä piristi.
Annetaan puikkojen heilua!
Annetaan puikkojen heilua!
27. syyskuuta 2012
Elämä on surkeaa
Moikkasta lukijat! Flunssa iski, ja nyt tässä on muutama päivä otettu ihan rauhallisesti ja levätty vaan. Käsitöitä en ole jaksanut edes ajatella. Ja niin kuin minä ajattelin, että varmasti teen jotain kivaa tänä syksynä, niin kittiä kanssa ja kissanvillat. Niin se vaan taitaa olla, että aina kun aikoo varmasti tehdä jotain, elämä tulee ja pistää suunnitelmat uusiksi. Ei saisi koskaan olla varmoja suunnitelmia mistään. Koskaan ei tiedä, mistä seuraava vastoinkäyminen tulee. No, ehkä tämä tästä vielä. Kipeänä olen aina negatiivinen ja näen kaiken epäonnistumisen valossa.
Annetaan puikkojen heilua!
Annetaan puikkojen heilua!
18. syyskuuta 2012
Keskeneräisistä ja puikoista
Moikkasta lukijat!
Joo, minä tässä jonkin aikaa sitten haaveilin, että saisin itselleni vihreä-valkoisen neuleen, mutta kattia kanssa! Puoliksi se on jo valmiina tuolla romuvarastosaunan puolella, mutta en ole saanut silmukkaakaan neulotuksi sen jälkeen, kun se on sinne siirtynyt.
Ai miksi romuvarastosauna? Oikeasti sen kuuluisi olla sauna, mutta kun minä en tahdo saunaa kestää, niin se on sitten romuvarasto. Ne ovat nuo lääkkeet sellaiset, että ei tahdo meikä kestää enää saunomista, ei. Eipä silti, en minä tahdo enää kestää pakkastakaan. Syys- ja kevätkelit ovat siinä mielessä parhaita, että henki kulkee parhaiten. Talvella voi olla superpakkasia, joita keuhkot eivät kestä, ja kesällä voi olla superhelteitä, jotka saavat sydämen ihan sekaisin. Sydämeni itsessään ei ole sekaisin, mutta se sekaisin meno johtuu lääkkeistäni.
Joo, ehkä pitäisi kokeilla puisia puikkoja joskus. Ikävää vain, että kaikki kokeilemani puiset puikot ovat olleet sellaisia, että ne eivät ole jääneet käyttöön, vaan vaihtaneet omistajaa aika pian sen jälkeen, kun olen niitä testannut. Surkeaa, mutta totta. Metallisten kanssa ei ole ollut sellaisia hankaluuksia kuin puisten. Siksi kai metallisista pidänkin, mutta niissäkin minulla on omat suosikkini. Nimittäin ne ihan metallipinnalla olevat, keittiön tiskipöydän väriset eivät ole mieleeni, mutta ne harmaaksi värjätyt ovat. Enkö ole outo? En tiedä miksi näin on. Se on kai se, kun ne keittiön tiskipöydän väriset aiheuttavat hirmuisen poltteen ja pistelyn. Joskus ne harmaatkin tekevät sen, mutta harvemmin. Annetaan puikkojen heilua!
Joo, minä tässä jonkin aikaa sitten haaveilin, että saisin itselleni vihreä-valkoisen neuleen, mutta kattia kanssa! Puoliksi se on jo valmiina tuolla romuvarastosaunan puolella, mutta en ole saanut silmukkaakaan neulotuksi sen jälkeen, kun se on sinne siirtynyt.
Ai miksi romuvarastosauna? Oikeasti sen kuuluisi olla sauna, mutta kun minä en tahdo saunaa kestää, niin se on sitten romuvarasto. Ne ovat nuo lääkkeet sellaiset, että ei tahdo meikä kestää enää saunomista, ei. Eipä silti, en minä tahdo enää kestää pakkastakaan. Syys- ja kevätkelit ovat siinä mielessä parhaita, että henki kulkee parhaiten. Talvella voi olla superpakkasia, joita keuhkot eivät kestä, ja kesällä voi olla superhelteitä, jotka saavat sydämen ihan sekaisin. Sydämeni itsessään ei ole sekaisin, mutta se sekaisin meno johtuu lääkkeistäni.
Joo, ehkä pitäisi kokeilla puisia puikkoja joskus. Ikävää vain, että kaikki kokeilemani puiset puikot ovat olleet sellaisia, että ne eivät ole jääneet käyttöön, vaan vaihtaneet omistajaa aika pian sen jälkeen, kun olen niitä testannut. Surkeaa, mutta totta. Metallisten kanssa ei ole ollut sellaisia hankaluuksia kuin puisten. Siksi kai metallisista pidänkin, mutta niissäkin minulla on omat suosikkini. Nimittäin ne ihan metallipinnalla olevat, keittiön tiskipöydän väriset eivät ole mieleeni, mutta ne harmaaksi värjätyt ovat. Enkö ole outo? En tiedä miksi näin on. Se on kai se, kun ne keittiön tiskipöydän väriset aiheuttavat hirmuisen poltteen ja pistelyn. Joskus ne harmaatkin tekevät sen, mutta harvemmin. Annetaan puikkojen heilua!
13. syyskuuta 2012
Bambuisia puikkoja
Moikkasta lukijat!
Olen tässä vähän miettinyt puikkoasioita. Yritin kerran nuoruudessani neuloa puisilla puikoilla, ja niistä tuli tikkuja. Siksi olen vähän vastahakoinen kokeilemaan enää uudestaan. Koivuisistakin puikoista olen kuullut. En tosin tiedä, tuleeko sitten niistäkin tikkuja. Sen tiedän, että ne, joista tuli tikkuja aikoinaan, olivat 4 mm paksut suorat puikot, jotka olivat ihanan kevyet neuloa. Olisihan se kiva oikeastaan kokeilla joskus taas, mutta kaikki puiset puikot tuntuvat olevan miljoonan kilometrin takana jossain Hongkongissa (tarkoitan nyt maantieteellistä aluetta), ja minähän en niin kauas lähde. Sisäinen kellohan siinä sekoaa.
Annetaan puikkojen heilua!
Olen tässä vähän miettinyt puikkoasioita. Yritin kerran nuoruudessani neuloa puisilla puikoilla, ja niistä tuli tikkuja. Siksi olen vähän vastahakoinen kokeilemaan enää uudestaan. Koivuisistakin puikoista olen kuullut. En tosin tiedä, tuleeko sitten niistäkin tikkuja. Sen tiedän, että ne, joista tuli tikkuja aikoinaan, olivat 4 mm paksut suorat puikot, jotka olivat ihanan kevyet neuloa. Olisihan se kiva oikeastaan kokeilla joskus taas, mutta kaikki puiset puikot tuntuvat olevan miljoonan kilometrin takana jossain Hongkongissa (tarkoitan nyt maantieteellistä aluetta), ja minähän en niin kauas lähde. Sisäinen kellohan siinä sekoaa.
Annetaan puikkojen heilua!
12. syyskuuta 2012
Olen sanaton!
Moikkasta lukijat!
Katsokaa nyt! Voiko tällaisesta paketista mennä muuta kuin sanattomaksi? Paitsi tietysti kiitos SNYlle. En oikeasti tiedä mitä sanoisin. Tämä paketti tyrmäsi minut täysin, hyvässä mielessä.
Fazerin sininen on herkkuani. Voi kerta kaikkiaan sinun kanssasi, SNY! Olen ihan sanaton. Ja ne nenäliinat...sitä en tainnut kertoakaan, että olen ihan aikuisten oikeasti tunteellista sorttia, mutta muutenkin pitää aina pitää nessut lähellä. Silmukkamerkit...Niihin pitää totutella vielä. Mutta kyllä minä niiden kanssa varmaan sinuiksi tulen.
Annetaan puikkojen heilua!
5. syyskuuta 2012
24. elokuuta 2012
Apua, SNY ilmestyi!
Moikkasta lukijat!
SNY on ilmaantunut jostain kuin tyhjästä! Iik, nyt mä hermoilen! Ja se lady sanoi, että hän sai jo idean paketin sisällöstä! Nyt mä kyllä kiljun ja kovaa, vaikkakin sisäänpäin.
Annetaan puikkojen heilua!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)