27. syyskuuta 2012

Elämä on surkeaa

Moikkasta lukijat! Flunssa iski, ja nyt tässä on muutama päivä otettu ihan rauhallisesti ja levätty vaan. Käsitöitä en ole jaksanut edes ajatella. Ja niin kuin minä ajattelin, että varmasti teen jotain kivaa tänä syksynä, niin kittiä kanssa ja kissanvillat. Niin se vaan taitaa olla, että aina kun aikoo varmasti tehdä jotain, elämä tulee ja pistää suunnitelmat uusiksi. Ei saisi koskaan olla varmoja suunnitelmia mistään. Koskaan ei tiedä, mistä seuraava vastoinkäyminen tulee. No, ehkä tämä tästä vielä. Kipeänä olen aina negatiivinen ja näen kaiken epäonnistumisen valossa.
Annetaan puikkojen heilua!

18. syyskuuta 2012

Keskeneräisistä ja puikoista

Moikkasta lukijat!
Joo, minä tässä jonkin aikaa sitten haaveilin, että saisin itselleni vihreä-valkoisen neuleen, mutta kattia kanssa! Puoliksi se on jo valmiina tuolla romuvarastosaunan puolella, mutta en ole saanut silmukkaakaan neulotuksi sen jälkeen, kun se on sinne siirtynyt.
Ai miksi romuvarastosauna? Oikeasti sen kuuluisi olla sauna, mutta kun minä en tahdo saunaa kestää, niin se on sitten romuvarasto. Ne ovat nuo lääkkeet sellaiset, että ei tahdo meikä kestää enää saunomista, ei. Eipä silti, en minä tahdo enää kestää pakkastakaan. Syys- ja kevätkelit ovat siinä mielessä parhaita, että henki kulkee parhaiten. Talvella voi olla superpakkasia, joita keuhkot eivät kestä, ja kesällä voi olla superhelteitä, jotka saavat sydämen ihan sekaisin. Sydämeni itsessään ei ole sekaisin, mutta se sekaisin meno johtuu lääkkeistäni.
Joo, ehkä pitäisi kokeilla puisia puikkoja joskus. Ikävää vain, että kaikki kokeilemani puiset puikot ovat olleet sellaisia, että ne eivät ole jääneet käyttöön, vaan vaihtaneet omistajaa aika pian sen jälkeen, kun olen niitä testannut. Surkeaa, mutta totta. Metallisten kanssa ei ole ollut sellaisia hankaluuksia kuin puisten. Siksi kai metallisista pidänkin, mutta niissäkin minulla on omat suosikkini. Nimittäin ne ihan metallipinnalla olevat, keittiön tiskipöydän väriset eivät ole mieleeni, mutta ne harmaaksi värjätyt ovat. Enkö ole outo? En tiedä miksi näin on. Se on kai se, kun ne keittiön tiskipöydän väriset aiheuttavat hirmuisen poltteen ja pistelyn. Joskus ne harmaatkin tekevät sen, mutta harvemmin. Annetaan puikkojen heilua!

13. syyskuuta 2012

Bambuisia puikkoja

Moikkasta lukijat!
Olen tässä vähän miettinyt puikkoasioita. Yritin kerran nuoruudessani neuloa puisilla puikoilla, ja niistä tuli tikkuja. Siksi olen vähän vastahakoinen kokeilemaan enää uudestaan. Koivuisistakin puikoista olen kuullut. En tosin tiedä, tuleeko sitten niistäkin tikkuja. Sen tiedän, että ne, joista tuli tikkuja aikoinaan, olivat 4 mm paksut suorat puikot, jotka olivat ihanan kevyet neuloa. Olisihan se kiva oikeastaan kokeilla joskus taas, mutta kaikki puiset puikot tuntuvat olevan miljoonan kilometrin takana jossain Hongkongissa (tarkoitan nyt maantieteellistä aluetta), ja minähän en niin kauas lähde. Sisäinen kellohan siinä sekoaa.
Annetaan puikkojen heilua!

12. syyskuuta 2012

Olen sanaton!

Moikkasta lukijat! Katsokaa nyt! Voiko tällaisesta paketista mennä muuta kuin sanattomaksi? Paitsi tietysti kiitos SNYlle. En oikeasti tiedä mitä sanoisin. Tämä paketti tyrmäsi minut täysin, hyvässä mielessä.
Fazerin sininen on herkkuani. Voi kerta kaikkiaan sinun kanssasi, SNY! Olen ihan sanaton. Ja ne nenäliinat...sitä en tainnut kertoakaan, että olen ihan aikuisten oikeasti tunteellista sorttia, mutta muutenkin pitää aina pitää nessut lähellä. Silmukkamerkit...Niihin pitää totutella vielä. Mutta kyllä minä niiden kanssa varmaan sinuiksi tulen. Annetaan puikkojen heilua!

5. syyskuuta 2012

Kiitos SNY!

Moikkasta lukijat! Kiitos kaunis SNY! Upea paketti.
Annetaan puikkojen heilua!