Mahtaako tämä onnistua?

Moikkasta lukijat! Tuntuu, että se vihreä lanka ei vieläkään suostu sukkamuotoon. Vähän aikaa ehdin jo toivoa, mutta sitten se mokoma otti ja katkesi. Voih. :( Ja minä kun jo ehdin toivoa. No, ehkä seuraava suunnitelmani toteutuu. Sukkasuunnitelma siis. Annetaan puikkojen heilua!

No nyt on varasto vähentynyt

Moikkasta lukijat! Kyllä vain, lankavarasto on vähentynyt, vaikka se ei ehkä kuulosta paljolta. Luku on täsmälleen 47 grammaa. Niin paljon tämä sukka painaa. Mutta eivätkös ne sano, että pienistä puroista syntyvät suuret joet?

Annetaan puikkojen heilua!

Kyllä se nyt vaan täytyy uskoa

Moikkasta lukijat! Siitä vihreästä langasta ei yksinkertaisesti voi tulla sukkaa. Se lanka ei tahdo sukaksi. Pitää sitten tehdä nallejen vartaloita. Siksi se lanka tuntuu suostuvan. Ja nallen vartaloiden neulominen auttaa hahmottamaan, miten se iso pääkappale tehdään ja montako kertaa pitää lisätä, että tulee oikea silmukkamäärä lopussa. Pääkappaleen kanssa minulla on takunnut kaikista pahiten. Vartalo on helppo. Koko vartalo tarvitsee kaksi samanlaista kappaletta. Jos neulon langasta niitä, sen pitäisi auttaa kesyttämään kerä. Saa nähdä, suostuuko harmaa lanka sukiksi. Luultavasti ei, mutta minkä sille mahtaa sitten. Pitää tehdä siitäkin nallen vartaloita, jos se ei suostu yhteistyöhön sukkina.
Annetaan puikkojen heilua!

Ei anna lanka, ei niin millään

Moikkasta lukijat! Eräs vihreä lankakerä rupesi vaikeaksi. Kun siitä neuloo nallen vartalokappaleita, kaikki menee hyvin. Mutta yritäpäs sukkia! Viimeistään siinä kohtaa, kun kantalapun reunoista poimitaan silmukat, kaikki menee pieleen ja pahasti. No, ei kai sille oikein mitään taida mahtaa. Sillä langalla tuntuu olevan oma tahto. Annetaan puikkojen heilua!

Mikä lie neulomiskuume vaivaa

Moikkasta lukijat! Minulle on iskenyt kai jonkin sortin neulomiskuume. Neuloin tässä äskettäin yhden nallen osat valmiiksi (lähtevät muualle, jahka hetki koittaa) ja tajusin, etten malta lopettaa. Siispä loin uudet nallen vartalon silmukat. Nyt olen jo keskiosassa menossa. Siis siinä, jossa ei tarvitse lisätä, eikä kaventaa. Ohje on aika vanha, mutta kun sen sisäistää, se menee aika kivasti. Sen nallen pään kanssa minulla on takunnut enemmän kuin vähän, mutta kun tein taulukon Excelillä niistä lisäyksistä, niin johan alkoi Lyyti kirjoittaa.
Sukkiakin tekisi mieli neuloa. Mieluiten neulon niitä 4 mm sukkapuikoilla. En tiedä, miksen viehäty 3½ mm paksuista samalla lailla, olenhan aivan hassuna 3½ mm pyöröihin, joilla kyllä tykkään neuloa, jos vain lanka on sopivan paksuista. Juuri nyt on kai sellainen 4 mm puikkojen käyttökausi menossa, tai sitten pelkään jatkaa sitä puseroa, jonka osista olen jo muutaman neulonut, kuten kauluksen ja hihat. Etu- ja takakappaletta tunnun jännittävän melkoisesti. Pelkäänköhän jotenkin alitajuisesti, että siitä tulee ruma? Vai mitä minä hermoilen? Ehkä vielä joskus uskaltaudun tarttumaan taas siihenkin neuleeseen ja neulomaan sen osat valmiiksi. Sitten se pitää vaan kiikuttaa viimeistelytehtaalle kasattavaksi. Mutta ei nyt stressata sitä, keskitytään nykyhetkeen. Ja nykyhetkeä on se, että kunhan saan kaksi erillistä yhden nallen vartalokappaletta neulotuksi, vaihdan luultavasti sukkiin hetkeksi. Annetaan puikkojen heilua!

...tai ehkä kortin....

Moikkasta lukijat! Pate toi taas tänään jotain.

Kiitos kortista, SNY. Annetaan puikkojen heilua!

Neuloja huonona

Viime kerralla Neuloja etsi itselleen hyvää mallia neulettaan varten. Asiat eivät ole edenneet, sillä Neuloja otti ja tuli kipeäksi. Kaiken lisäksi iski sukantekokuume, joka pitää nyt Neulojaa niin otteessaan, että oksat pois. Mutta jotain myönteistä sentään on tapahtunut. Neuloja kävi eilen erään ystävättärensä luona, joka viimeisteli hänelle muutaman neuleen. Neuloja on jo päättänyt, minne neuleet lähetetään, tai ainakin osa niistä. Neulojalla on työn alla myös eräs pusero, jota hän ei ole saanut etenemään ei silmukan vertaa, mutta ehkä sitten, kun sukkakuume laskee. Jatkuu ensi numerossa.