Moikkasta lukijat!
Tässä minä istun ja huokailen syvään tätä neulomiskuumettani. Tahtoisin vain istua sohvalla neulomassa tuota yhtä peittoa, vaikka minun pitäisi pistellä erästä häälahjaa tuhatta ja sataa. Eilen sain tietää, että eräs ystäväni on mennyt kihloihin. En tiedä koska häät ovat, mutta kyllä niiden aika vielä tulee. Sitä varten päätin jo kauan sitten, että jahka sormus ilmestyy sormeen, minä tyttö pistän vauhtia neulaani ja kirjon sen häälahjan. No nyt on sormukset vaihdettu...mutta neulomiskuume vaan vaivaa, eikä pistelyvimmasta ole tietoakaan. Sen täytyy olla se, kun se laivakanavatyö vaati niin monta iltaa ja minä pistelin sitä menemään aivan hurmiossa, että nyt on pakko pitää vähän taukoa ja neuloa.
Annetaan puikkojen heilua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti